Väitös lentoemäntien vuorotyön haitoista:

Pitkien lentojen aikarasitus sotkee unen jopa yli viikoksi

Irma Stenbäck / Helsingin Sanomat 25.11.1995

Suomalaiset lentoemännät kärsivät pitkien lentojen aiheuttamasta aikaerosta jopa kahdeksan päivää, kertoo ensimmäinen lentoemäntien työstä tehty väitöskirja. Väitöksen mukaan emännillä pitää olla palautumisvapaata kotimaassa ainakin viisi päivää, jotta unirytmi palautuisi ennalleen.
Jet lag eli aikaerorasitus on kaikkien kaukomatkailijoiden riesana. Valtiotieteen kandidaatti Sakari Suvannon soveltavan psykologian alaan kuuluva väitöskään ei paljasta poppakonsteja pitkien lentojen tuskaan. Valo, nokoset, liikunta ja oikeat elämäntavat kuitenkin lievittävät aikaerorasitusta.
Lentoemännät ja lentokapteenit kärsivät matkustajiin verrattuna enemmän aikaerosta, koska rasitus on heillä jatkuvaa, Suvanto muistuttaa.
"Aikaerorasitusta ei voi koskaan poistaa. Yllättävintä ja aivan uutta tietoa oli se, että ihmisen vireystilaa voidaan ennustaa matemaattisesti. Käytännössä lentoemännät lieventävät aikaerorasitustaan nokosilla, reippaalla liikunnalla valossa ja oikeilla elämäntavoilla. Iäkkäämmät lentoemännät kärsivät eniten aikaerosta, mutta toisaalta heidän elimistönsä on siihen jo tottunut", Suvanto kertoo.
Väitöksen koekaniineina oli 40 Finnairin lentoemäntää, keski-iältään he ovat 33-vuotiaita. Suvanto ei itse istuskellut pitkillä lennoilla mittarit kourassa, vaan lentoemännät mittasivat ohjeiden mukaan itseltään muun muassa kehon sisälämpötilan ja koetun vireystilan. Lentoemäntien melatoniini- ja kortisolihormonien erityksen vuorokausirytmi mitattiin Helsingissä ennen lentoja Los Angelesiin.
Lentoemäntien unen laatua ja määrää selviteltiin unipäiväkirjalla sekä ns. unipatjatutkimuksella. Mannertenvälisillä yöpaluulennoilla työn kuormittavuutta tutkittiin muun muassa sydämen sykintätaajuuden avulla.

 

Itään päin lentäminen kaikilla raskaampaa

Väitöksen tärkein tulos oli se, että mannertenväliset pitkät lennot epätahdistivat lentoemäntien normaalia vuorokausirytmiä jopa kahdeksan päivää. Suvannon mukaan viiden vuorokauden palautumisvapaata kotimaassa voidaan pitää riittävänä unen ja vuorokausirytmien palautumisen kannalta. Lentoemäntien yötyötä sinänsä ei voida pitää fyysisesti liian kuormittavana.
Jet lag on kaikilla vaikeampaa itään päin lennettäessä. Väitöksen mukaan pitkien Amerikan yöpaluulentojen jälkeen lentoemännät saattoivat nukkua 11 tuntia yhteen menoon ensimmäisenä yönä, mutta he eivät tunteneet itseään suinkaan levänneeksi.
Seuraavina neljänä päivänä uni ei tullut ja jos tuli, se oli levotonta ja herääminen ei ollut helppoa. Aikaerorasituksesta selvisi kunnolla vasta kahdeksantena päivänä.
Aikaerorasituksen seuraukset ovat Suvannon mukaan hyvinkin yksilölliset. Iltavirkuille lännen lennot ovat helpompia ja aamuvirkuille itälennot.
Suvannon väitöskirja 'Nopeiden aikavyöhykemuutosten vaikutukset lentoemäntien vuorokausirytmeihin ja uneen" tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa.

Artikkeliluettelolle | Valohoito-aloitussivulle