Kun saapuu syys - ja MASENNUS
Emma Koivula / Gloria 10/96
Kaamosmasennuksen syyt, seuraukset ja hoidot.
Syysväsymys ja talvimasennus ovat monelle tuttuja käsitteitä. Päivien Iyhetessä on vaikea nousta aamuisin ylös. Jo alkuillasta tuntuu, että voisi käydä nukkumaan. Kesällä tankattu energia on haihtunut kuin tuhka tuuleen, eivätkä suklaansyöntiorgiat auta kuin hetkellisesti.
Useimmat pärjäävat bluesinsa kanssa, mutta noin kolmasosa koko väestöstä kuuluu ryhmään, jonka kannattaa hakea kaamosmasennukseensa hoitoa. Parille-kolmelle prosentille masennus iskee niin vahvana, ettei normaalielämästä tahdo tulla mitään.
Kirkasvalohoidosta väitöskirjansa tehnyt lääketieteen tohtori Timo Partonen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta on tutkinut kaamosmasennusta kymmenisen vuotta. Hän vastaa keskeisimpiin aihetta koskeviin kysymyksiin.
Mitä kaamosmasennus on? Kuinka yleistä se on?
Kaamosmasennus (englanniksi Seasonal Affective Disorder eli SAD) toistuu vuosittain valon määrän vähetessä. Potilaat voivat hyvin keväällä ja kesällä, mutta syksyllä ja talvella heillä on sekä klassisia että epätyypillisiä masennuksen oireita. Atyyppiset oireet ovat liikaunisuus, ruokahalun kasvu ja siitä johtuva painon nousu. Klassisiin masennusoireisiin kuuluvat mielialan lasku, ärtymys, syyllisyyden ja alemmuuden tunteet, aloitekyvyttömyys, ahdistus ja keskittymiskyvyn puute.
Vaikutukset tuntuvat niin henkilökohtaisessa elämässä, sosiaalisissa suhteissa kuin ammatillisessa toimintakyvyssä. Elämänilo vähenee, kun ei saa tehtyä asioita, joita haluaisi.
Lievä oireilu, joka ei kehity masennuksen asteelle, on melko yleistä. Se koskettaa noin kolmasosaa koko vaestosta. Parin-kolmen prosentin kohdalla voidaan puhua masennuksesta kaikkine oireineen.
Mistä kaamosmasennusjohtuu?
Sitä ei osata tarkkaan sanoa - eihän tiedetä, mistä tavallinenkaan masennus johtuu. Luultavasti olennainen sysäys on päivän valoisan ajan asteittainen lyheneminen.
Serotoniinin (välittäjäaine hermosolujen välillä) aineenvaihdunnalla saattaa olla merkitystä. On havaittu, että serotoniinin aineenvaihduntaa lisäävät depressiolääkkeet korjaavat klassista masennusta, joten serotoniinilisäys saattaisi olla ratkaisu kaamosmasennukseenkin.
Toinen selitysmalli pohjautuu ihmisen vuorokausirytmiä säätelevään sisäiseen kelloon. Useimmat elintoiminnot noudattavat rytmistä vaihtelua eli tietyt toiminnot ovat aktiivisimmillaan tiettynä aikana päivästä. On ajateltu, että kaamosmasennuspotilaiden sisäinen kello jätättää normaalista aikataulusta. On todisteita, että näin on ainakin osalla potilaista.
Millainen on tyypillinen potilas?
Keskimääräinen ikä, jolloin oireilu alkaa, on noin 20-30 vuotta. Naiset kärsivät kaamosmasennuksesta useammin kuin miehet, suhteessa 4:1. Voi olla, että naiset menevät helpommin lääkärille ja ovat avoimempia kertomaan asioista, mutta se ei selitä koko kuvaa. Naissukupuolihormonien merkityksestä ollaan keskusteltu.
Kuinka vakavaksi kaamosmasennus voi kehittyä?
Harvoin itsemurhatasolle. Masennusten isossa luokassa kaamosmasennus on lievää tai kohtalaista. Harvoin joudutaan myöskaan sairaalahoitoon. Koska masennus on vain tiettyyn aikaan rajoittuvaa, ihmisellä on toivonkipinä paremmasta.
Mistä tietää, että pitäisi hakeutua hoitoon?
Jos kaamosmasennus todella haittaa elämaä. Ihmisillä on erilainen kynnys hakeutua lääkärin puheille - se on jokaisen itse päätettävissä.
Miten kaamosmasennusta hoidetaan? Voiko siihen saada lääkehoitoa?
Uudentyyppisiä depressiolääkkeitä (muiden muassa fluoksetiini, fluvoksamiini, sitalopraami) on käytetty hyvällä menestyksellä.
Kaamosmasennuksen ensimmäiset hoidot tehtiin kuitenkin kirkasvalolla, ja se havaittiin tehokkaaksi.
Mitä kirkasvalohoito on?
Voimakasta, tavallisesti loistelampuilla aikaansaatua valkoista keinovaloa. Luksimäärä 2 500-10 000 vastaa suunnilleen puolipilvistä päivää ulkona. Vertailun vuoksi: toimistohuoneessa työpöydän tasolla on noin 500 luksia parhaimmillaan, kodit ovat vielakin pimeämpiä, olohuoneessa voi olla vain 100 luksia. Valohoidon voimakkuus siis sijoittuu huoneiden valaistuksen ja luonnonvalon väliin.
Kirkasvalohoidolla voidaan auttaa sekä lievemmistä kaamosmasennusoireista kärsivää kolmasosaa että vaikeasti masentuneita paria prosenttia väestöstä.
Kuinka pitkään kirkasvalohoitoa täytyy ottaa? Kannattaako ostaa laite kotiin?
Paras tulos saavutetaan päivittäisellä hoidolla, keskimäärin noin tunti per päivä. Hoitoa jatketaan niin kauan kuin oireet helpottavat, tavallisesti se tapahtuu viikon-kahden aikana. Jos hoidon keskeytää, oireet palaavat tavallisesti noin kahden-kolmen viikon päästä. Hoidon tulisi siis olla koko mahdollisen masennuskauden yli jatkuvaa.
Sillä, ottaako hoitoa kotona vai sairaalassa, ei ole suurtakaan eroa. Edullisemmaksi tulee ostaa laite kotiin, niitä saa muutamalla tuhannella markalla.
Sairaalahoitoa annetaan ainakin täällä HYKSissä, Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sekä yksityisissä hoitolaitoksissa ja lääkäriasemilla, joissain psykiatrisissa sairaaloissa ja mielenterveystoimistoissa. Kustannukset alkavat 50-100 markasta/kerta.
Turvallisuussyistä ei ole mitään eroa ottaako hoitoa kotona vai sairaalassa. Aluksi kannattaa kuitenkin käydä lääkärin pakeilla, jotta voidaan kartoittaa, tarvitaanko hoitoa.
Sopiiko kirkasvalohoito kaikille?
Silmäsairauksista kärsivien pitää olla hyvin varovaisia kirkasvalohoitolaitteiden kanssa, kuten auringonvalonkin kanssa. Kannattaa pyytää silmälääkärin arvio tilanteesta. Joskus on käynyt niin, että valohoito voi laukaista maanisen vaiheen, eli maanis-depressiivisestä sairaudesta kärsiville sitä ei suositella. Muuten ainoat haitat ovat mahdollinen päänsärky ja lievä silmä-ärsytys. Nämä oireet häviävät ajan kanssa. Unettomuutta voi tulla, jos hoitoa ottaa kovin myöhään illalla - ennen kello 20 olisi suositeltavaa.
Millaisia laitteita markkinoilla on? Miten niitä käytetään?
Saatavilla on hyvin eri mallisia ja teholtaan vaihtelevia kirkasvalolaitteita. On jalkalamppuja, pöytälamppuja, kannettavia laatikkomalleja, seinävalaisimia ja kattolamppuja.
Tärkein kriteeri laitteelle on, että mukavalta etaisyydeltä (noin puolitoista metriä) valoa pitäisi tulla vähintään 2000 luksia. Valon täytyy tulla kasvoille, mutta sitä ei tarvitse katsoa koko ajan. Valohoidon aikana voi esimerkiksi lukea tai kirjoittaa.
Artikkeliluettelolle
| Valohoito-aloitussivulle