Kodin Kuvalehti 20/1997 23.10.1997 sivu 104 - Teksti Tuula Lehtisalo
Asiantuntijana lääketieteen tohtori Timo Partonen, valohoidon uranuurtaja Suomessa.
Valoa kaamosmasennukseen

Talvi ja pimeys, masennus, voimattomuus, makeannälkä, unisuus ja lihominen. Kuullostaaako tutulta? Siis sinuakin kiusaa kaamosmasennus? Siihen saa apua kirkasvalohoidosta.

Mistä kaamosmasennus johtuu?
Sitä ei tarkkaan tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla siihen sairastuvien oma, sisäsyntyinen vuorokaudenaikarytmi. Heille samat mielialan oireet tulevat säännöllisesti aina vuoden välein ja nimenomaan syksyisin, jolloin päivä lyhenee. Vielä on epäselvää, aiheuttaako valon vähentyminen masenuksen suoraan vai onko se vain lisätekijä vuodenaikarytmissä.

SAD tulee sanoista Seasonal Affective Disorder ja tunnetaan suomeksi nimellä kaamosmasennus. Se tarkoittaa talvisin toistuvaa masennustilaa. Kaamosmasennuksesta kärsii 1-3 prosenttia väestöstä. 10 prosentilla oireet esiintyvät lievinä tai he kärsivät vain yksittäisistä oireista, ns. kaamosrasituksesta/-väsymyksestä.

mielialan lasku*alakuloisuus*alavireys*energian puute*voimattomuus*sosiaalinen vetäytyminen - Masennuksen yleisiä oireita

Missä iässä oireita ilmaantuu?
20-30 vuotiaana, mutta useimmiten apua haetaan vasta 10-15- vuotta myöhemmin. Alussa oireita saattaa olla vaikea yhdistää talveen ja niiden kuvitellaan menevän itsekseen ohi, mutta vuosien myötä ne vähitellen vaikeutuvat ja masennusjaksot pitenevät. Kaamosmasennus kiusaa vähemmän miehiä kuin naisia, joita on kolme neljäsosaa potilaista. Kukaan ei tiedä, miksi. Yksi osaselitys voisi olla se, että naiset tunnistavat masennuksen herkemmin eivätkä arkaile avun hakemista. Myös naissukupuolihormoneilla saattaa olla merkitystä, mutta asiaa ei ole tutkittu.

liikaunisuus*ruokahalun kasvu*makeannälkä ja makeat välipalat etenkin iltaisin*painonnousu - Kaamosmasennuksessa esiintyviä ns. epätyypillisiä masennuksen oireita

Milloin valohoito pitäisi aloittaa?
Suurin hyöty syntyy, jos kirkasvalohoito käynnistetään ennen oireiden ilmaantumista. Silloin masennusjakso todennäköisesti vältetään kokonaan Ainakin se olisi hyvä aloittaa viimeistään siinä vaiheessa, kun oireet alkavat häiritä niin, ettei ole enää tyytyväinen vointiinsa. Kun masennus on toistunut suunnilleen samaan aikaan vuosi toisensa jälkeen, ihminen tietää jo etukäteen parin viikon tarkkuudella, milloin se taas alkaa. Ensimmäiset potevat kaamosmasennusta jo syyskuussa , mutta enemmistö vasta lokakuussa ja sitten sitä kestää helmi-maaliskuulle. Vaikeimmat kuukaudet näyttävät olevan marraskuu ja tammikuu: Masennus rupeaa vähitellen lientymään helmikuulla, mutta joidenkin oireet voivat kestää huhtikuulle asti. Kesä on yleensä potilailla hyvä ajanjakso.

Kuinka nopeasti valohoito vaikuttaa?
Varsin nopeasti, usein jo viikossa. Toisilla vaikutus tulee vähän hitaammin, mutta pari viikkoa jo näyttää, onko valohoito tehokasta vai ei.

Mistä tietää auttaako valohoito?
Oireet lievenevät tai häviävät kokonaan ja vointi tuntuu paremmalta.

Valohoitoa kuurina vai jatkuvasti?
Kaamosmasennuksesta kärsivän kannattaa ottaa aluksi kirkasvalohoitoa päivittäin parin viijon ajan. Paras teho saavutetaan, jos hoito jatkuu säännöllisesti niin kauan kuin masennus kestää. Silloin oireet saadaan kokonaan pidettyä pois. Myöhemmin voi yksittäisiä päiviä jättää väliin ilman haittaa. Kaikille jatkuva hoito ei ole mahdollista. Jotkut ottavatkin valohoitoa pari viikkoa, keskeyttävät kun vointi on selvästi korjaantunut ja jäävät tarkkailemaan oireiden palaamista. Jos näin käy, he aloittavat toisen parin viikon hoitokuurin ja jatkavat tällä tavalla pimeän kauden yli. Suotuisissa tapauksissa valohoidon vaikutus kestää 2-3 viikkoa. Yleensä oireet tulevat takaisin 2-3 viikon kuluessa hoidon keskeyttämisestä ja aluksi lievinä. Valo tehoaa joka kerta yhtä hyvin. Tottumista valovaikutukseen ei synny.

Miten valohoito vaikuttaa ihmiseen?
Taustatekijöinä on ainakin kolme tekijää, melatoniini, serotoniini ja vuorokausirytmi. Melatoniini on käpylisäkkeen tuottama, nukahtamista edistävä hormoni, jonka tuotanto on suurimmillaan yöllä ja jonkin verran suurempi talvella kuin kesällä. Aiemmin ajateltiin, että sitä muodostuu kaamosmasennuksesta kärsivillä liikaa ja että sen määrää voidaan hillitä kirkasvalohoidolla. Valolla sen erittymistä todella voidaan vähentää, mutta valo ei siltikään yksin selitä hyvää hoitotulosta. Tavallista masennusta hoidetaan serotoniiniaineenvaihduntaa korjaavilla uusilla masennuslääkkeillä. Valo ilmeisesti vaikuttaa kaamosmasennukseen samoin kuin nämä lääkkeet, mutta ilman niiden aiheuttamia mahdollisia haittavaikutuksia. Ihmisellä on lyhyempiäkin biologisia rytmejä kuin vuodenaikarytmi. Esimerkiksi kehon lämpötila ja vireystila vaihtelevat suunnilleen samalla tavalla joka vuorokausi. Masennuspotilaalla nämä poikkeavat terveen rytmeistä. Hänen vuorokautensa pitenee liikaa eikä herääminen tapahdu “oikeaan” aikaan. Ehkä kyse on melatoniinin hienosäätelystä: sitä erittyy hiukan liian paljon aamuyön tunteina ja liian pitkälle aamupäivään, mikä tekee hänet väsyneeksi aamupäivisin. Valolla ihmisen sisäinen kello voidaan säätää normaaliksi.

Luksi on valon voimakkuuden yksikkö.

Hyvä valohoitolaite Tarjolla on eri yritysten valmistamia pöytä-, työpiste-, seinä-, ja lattiavalaisimia. Hinnat vaihtelevat 550:stä markasta yli 4000:een markkaan. Hyvä laite on riittävän tehokas ja sen esitteestä selviää luksimäärä eli se, kuinka voimakasta valo on miltäkin etäisyydeltä. Kun se sijaitsee metrin tai vajaan metrin päässä, olisi hyvä jäädä tilaa esimerkiksi lehden lukuun tai kirjoituspöytätyöskentelyyn. Suuri valopinta antaa enemmän liikkumavapautta kuin pienikokoinen valaisin, josta lähtee vain kapea valokiila. On eduksi, jos laitteen tekniset ratkaisut ovat sellaisia, ettei silmä havaitse sen värähtelyä. Hoidon tehon kannalta se ei kuitenkaan ole vältämätöntä. Vanhakantaiset laitteet ovat yhtä tehokkaita kunhan valo riittää.

Mikä on paras hoitoaika?
Aamupäivä näyttäisi olevan tehokkainta aikaa, koska silloin kirkasvalokylpy katkaisee melatoniinin tuotannión. Hoito olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan ajoittaa 6-10:n välille. Valon voimakkuuden pitäisi olla 2500-10000 luksia. Yleensä tunti riittää, mutta mitä voimakkaampi valo, sitä lyhyempi hoitoaika. Jos lukseja on 10000, puolikin tuntia voi riittää. Silmä mukautuu yllättävän nopeasti voimakkaisiin valoihin. Tärkeää on, ettei valo osu kasvoihin. Valohoitoa ei kannata ottaa enää 21:n jälkeen. Ihmiset reagoivat yksilöllisesti valoon, mutta ainakin herkkien ihmisten nukahtamista myöhäinen valohoito saattaa häiritä.

Voiko kirkasvalohoitoa saada liikaa?
Se on kyllä vaikeaa eikä ihminen todennäköisesti tule siitä yliaktiiviseksi. Itse asiassa valohoito ei ole kovinkaan kirkasta, jos vertaa sitä siihen, mitä aurinko pystyy tarjoamaan. Ulkona kirkaalla säällä, altistuu paljon kirkkaammalle valolle Yksi enintään kaksi tuntia valohoitoa riittää nostamaan vireyttä. Tehokkuus ei lisäänny, vaikka oleilisi kirkasvalossa huomattavasti pitempään. Valohoitolaitteita voi hyvin käyttää muuhunkin kuin kaamosmasennuksen hoitamiseen. Ne ovat tehokkaita yleisvalaisimia ja niillä saadaan lisävaloa tarkan työn tekemiseen. Oikein ajoitettu valohoito auttaa vuorotyöläisiä pysymään hereillä. Sitä voidaan myös käyttää helpottamaan lentomatkailijoiden aikaerorasitusta tai unettomuutta.

toimistotilan valaistus on 300-500 * tavallinen kesäpäivä ulkona 10 000 * kirkas talvipäivä ulkona 100 000 * pilvinen talvipäivä ulkona 1000 * kotivalaistus 60-200 * valohoitohuone 5000-6000 luksia

Onko valon laadulla väliä?
Valon lähde on yhdentekevä. Se voi olla loistelamppu, hehkulamppu tai halogeenilamppu, kunhan sen voimakkuus on riittävä ja antotapa turvallinen. Käytännössä useimmat ratkaisut ovat loistelamppuja, koska ne eivät kuumene ja kuluttavat tehoonsa nähden aika vähän energiaa.

Aiheuttaako valohoito sivuvaikutuksia?
10-20 prosenttia valittaa päänsärkyä ja silmien ärsytystä. Useimmiten ne liittyvät hoidon alkuun ja menevät ohi, kun silmä tottuu. Ne ovat kiusallisia, mutta eivät vaarallisia. Valon lähteeseen ei pidä katsoa suoraan eikä laite saa olla liian lähellä. Silmän sopeutumattomuus voimakkaaseen valoon voi liittyä ikääntymisen tuottamaan näön heikentymiseen.

Pitääkö valon olla luonnon valoa?
Ei, se on vain mainoskikka, johon usein vedotaan. Valoavoi olla eri sävyjä, ja on henkilökohtainen asia, miellyttääkö kylmä, viileä vai lämmin sävy.

Kuka määrää valohoitoa talvimasennukseen?
Periaatteessa tietenkin kuka tahansa lääkäri, mutta käytännössä ainoastaan ne lääkärit, jotka ovat tietoisia valohoidon käyttömahdollisuuksista ja käytännön järjestelyistä.

Mistä valohoitoa saa?
Helsingissä sitä saa ainakin HYKS:n psykiatrisella poliklinikalta. Sitä voi myös kysellä yksityisiltä lääkäriasemilta, fysikaalisilta hoitolaitoksilta, kylpylöistä jne. Viime aikoina kunnallliset mielenterveysyksiköt ovat alkaneet tarjota tätä hoitoa. HYKS:ssa potilas ei maksa 500 mk:n hoitokerrastaan mitään, vaan maksaja on hänen kotikuntansa. Yksityisellä puolella hoitokerran hinta vaihtelee 30-100:aan markkaan. Kela ei korva siitä mitään.

Olisiko järkeä hankkia valolaite työpaikalle?
Kyllä, jos on nuutunut vain talvisin eikä muulloin. Jos ihmiset istuisivat valokylvyssä varsinkin heti aamun kahvitauoilla tai myös muilla tauoilla, he todennäköisesti pysyisivät virkeämpinä kuin ilman sitä. Pienikin valon lisäys on aina plussaa, koska valo vähentää väsymyksen tunnetta.

Entä kotiin?
Koska valohoitohuoneita on edelleen niukasti, valolaitteen hankkiminen on hyvä vaihtoehto, etenkin jos matkat hoitohuoneeseen ovat pitkiä ja rasittavia eivätkä sovi henkilön aikatauluun.

Virkistääkö valohoito seksiä?
Valo kyllä lisää fyysistä aktiivisuutta. Kukaan ei vain ole tutkinut, mihin kukin lisäenergiansa suuntaa ja käyttää.

Artikkeliluettelolle | Valohoito-aloitussivulle