Käännös raportista "Bright light improves vitality and alleviates distress in healthy people" (Lääkäripäivät 1999) Kirkasvalo lisää terveiden henkilöiden vitaalisuutta ja lieventää psyykkistä rasittuneisuuttaTimo Partonen ja Jouko Lönnqvist*)
Kansanterveyslaitos, Mielenterveys- ja alkoholitutkimusosasto
Taustaa Vuodenaikojen vaihtumisesta johtuvat mielialan ja käyttäytymisen muutokset saattavat heikentää terveiden henkilöiden hyvinvointia. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että altistaminen kirkasvalolle näyttäisi lieventävän kaamosaikaan liittyviä oireita. Tutkimuksemme tavoitteena oli mitata toimistotyöntekijöiden oireiden voimakkuutta talvisaikaan ja arvioida kirkasvalohoidon vaikutusta terveyteen liittyvään elämän laatuun ja psyykkiseen rasittuneisuuteen. Menetelmät Toteutimme kenttätutkimuksen, jossa toimistotyöntekijöille annettiin kirkasvalokäsittelyä talvikauden aikana. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 160 koehenkilöä. Kaikki koehenkilöt kävivät työssä tutkimusaikana, joka kesti marraskuusta helmikuuhun.
Käytimme ristikkäistä ABAB-menetelmää, jossa kaksi neljän viikon pituista valohoitojaksoa (A) vuorottelivat kahden neljän viikon jakson kanssa, jolloin valohoitoa ei annettu (B). Koehenkilöille annettiin ohjeet käyttää kirkasvaloa työssä tai kotona ainakin tunnin päivässä vähintään viitenä päivänä viikossa. Tutkimuksen alussa koehenkilöitä pyydettiin täyttämään kyselylomake, joka koski heidän odotuksiaan ennen tutkimuksen alkua, sekä vuodenaikojen vaihtelua koskeva arviointilomake. Henkisten oireiden eli psyykkisen rasittuneisuuden profiilia mittaava rasitusoireiden tarkistuslista SCL-90 samoin kuin 36 kohdan RAND –terveyskysely 1,0 (RAND) käytiin läpi alussa ja välittömästi jokaisen neljän viikon käsittelyjakson jälkeen. Edellisen kyselyn avulla pystytään tekemään selvä ero potilaan omien tulosten ja väestöotantojen välillä. Jälkimmäinen reagoi herkästi koko väestön terveydessä tapahtuviin muutoksiin.
Tulokset Toistuva kirkasvalokäsittely vähensi masennusoireiden voimakkuutta ja vihan tunteita huomattavasti ja lisäsi vitaalisuutta merkittävästi kummankin neljän viikon kirkasvalojakson aikana, kuten käy ilmi viikkojen 4 ja 12 tuloksista. Reagointi ei riippunut jälkikäteen todennettujen vuodenaikojen vaihteluista johtuvien oireiden voimakkuudesta. Käsittelyä edeltäneet odotukset eivät olleet merkittävä selittäjä masennusoireiden ja vihan tunteiden vähenemiselle ja lisääntyneelle vitaalisuudelle, kun niitä verrattiin tässä tutkimuksessa käytetyn lumehoidon huomattavaan vaikutukseen. Kahdeksan koehenkilöä (12 %) ilmoitti kirkasvalon käytön aiheuttaneen sivuvaikutuksia ja kaksi ilmoitti ne syyksi tutkimuksesta poisjäämiseensä. Johtopäätökset Tärkein tuloksemme oli, että kun terveet henkilöt altistetaan systemaattisesti kirkasvalolle, se vähentää heidän masennustaan ja vihan tunteitaan. Toiseksi tulokset viittaavat siihen, että kirkasvalolla voidaan kohentaa eräitä terveyteen liittyviä elämän laadun tekijöitä, erityisesti vitaalisuutta. Kliininen merkitys Kirkasvalohoito on mielekäs vaihtoehto, jolla voidaan parantaa terveiden sisätyötä tekevien henkilöiden vitaalisuutta ja lieventää heidän psyykkistä rasittuneisuuttaan kaamosaikana. Tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotta voitaisiin varmuudella todeta, onko kaamosajan valohoito tehokas vaihtoehtoinen tapa parantaa väestön vitaalisuutta ja mielialaa yleisemminkin.
*) LT Timo Partonen työskentelee Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa. Hän on kirjoittanut väitöskirjansa kaamosmasennuksesta. Väitöskirja perustuu kymmenen vuoden aikana tehtyihin tutkimuksiin.
Professori, LT Jouko Lönnqvist työskentelee Kansanterveyslaitoksella Helsingissä. Hän oli Partosen väitöskirjatyön ohjaaja.
Viitteet.
‘Abstrakti (Lääkäripäivät 1999)’